Maapohjainen kalankasvatus tähtää kestävään tulevaisuuteen

Maapohjaisia vesiviljelylaitoksia pidetään maailmalla enenevissä määrin kestävämpänä vaihtoehtona avovesien kalankasvattamoillle. Islanti on esimerkki maantieteellisesta paikasta, joka on erityisen sopiva maapohjaiseen kalankasvatukseen. Uraauurtava nieriän viljelijä Matorka on kääntänyt tämän edukseen.

Avovesien kalankasvatus voi olla riskialtista liiketoimintaa. Kun kasvatusta tehdään luonnollisessa meriympäristössä, on huomioitava tietyt haasteet, kuten tautien leviäminen, antibioottiresistenssi, kalatäit sekä tietysti pakenemisen riski. Samalla joudutaan väistämättä käyttämään kalliita, ympäristölle haitallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita.

Maapohjaista kalankasvatusta pidettiin vielä muutama vuosi sitten liian kalliina, mutta tämä on muuttumassa järjestelmien ja teknologioiden kehittyessä. AGAn kaltaiset innovatiiviset yritykset kehittävät hapetusjärjestelmien ja kiertovesilaitosten kaltaista huipputeknologiaa, joka tukee maapohjaisen kalankasvatuksen ennustettua kasvua tulevina vuosina.

Faktat

Islannissa vuonna 2010 perustettu Matorka on alusta asti keskittynyt maapohjaiseen vesiviljelyyn. Yhtiö tuottaa tällä hetkellä 1 500 tonnia nieriää vuodessa, mutta on parhaillaan kaksinkertaistamassa tuotantokapasiteettiaan ja laajentamassa kirjolohen ja viljellyn merilohen tuotantoon. Matorkan tuotteita viedään pääasiassa Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan, jossa tuhannet asiakkaat voivat päivittäin nauttia sen ympäristöystävällisistä ja terveellisistä kalatuotteista.

Kalankasvatusta Islannissa

Islantilainen Matorka on esimerkki yrityksestä, joka toimii maapohjaisen kalankasvatuksen eturintamassa. Vuonna 2010 perustettu Matorka on parhaillaan kaksinkertaistamassa laitoksensa kokoa ja kapasiteettia – 10 000 kuutiometristä ja 1 500 tonnin tuotantokapasiteetista 20 000 kuutiometriin ja 3 000 tonniin kalaa vuodessa.

Matorkan toimitusjohtaja Árni Páll Einarsson kertoo, että Islanti sopii ainutlaatuisesti maapohjaiseen kalankasvatukseen ilmastollisten ja geologisten olosuhteidensa ansiosta.

Hän kertoo, että ”geotermiset olosuhteet mahdollistavat veden lämpötilan optimoinnin. Pohjaveden hyvä saatavuus ja edullinen vesivoima puolestaan mahdollistavat sujuvan, tehokkaan ja kannattavan kalankasvatuksen”.

Energiatakehokas ja kestävä kalankasvatus

Matorkan kalankasvattamo hyödyntää ainutlaatuisia suunnitteluelementtejä, jotka lisäävät energiatehokkuutta ja ympäristönsuojelun tasoa entisestään. Kasvattamo on suunniteltu modulaariseksi järjestelmäksi, jossa kukin moduuli koostuu uoma-altaasta, joka on yhdistetty kolmeen kasvatussäiliöön. Jokainen säiliö sijaitsee 1,2 metriä edellisen alapuolella, jolloin vesi virtaa säiliöstä toiseen pelkän painovoiman avulla.

”Pumppaamme vettä ainoastaan lisätessämme sitä kaivoista järjestelmään. Sen jälkeen kaikki tapahtuu luonnollisesti,” Einarsson selittää. Hän lisää, että vain 20 prosenttia vedestä vapautetaan jätteen poistamiseksi, samalla kun 80 prosenttia kierrätetään.

Toinen Matorkan kalankasvattamon ainutlaatuinen piirre on, että samaa sekoitussäiliötä käytetään sekä veden sekoittamiseen kaivoista että kalan puhdistamiseen ennen satoa. Pääomamenoissa saadaan säästöjä, kun kahden säiliön sijaan investoidaan yhteen monikäyttöiseen säiliöön.

Uuden standardin asettaminen

Yhtiö etsii jatkossakin uusia menetelmiä, joilla kasvattamosta voidaan tehdä mahdollisimman energiatehokas ja kestävä. Koko kasvattamo on esimerkiksi suunniteltu siten, että kiintoaineet ja lietteet poistetaan jätevedestä ennen päästämistä mereen. Tämän hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna 2020.

”Pyöritämme ainutlaatuista vesiviljelyasemaa, jonka suunnittelussa on huomioitu erityisesti oma tuotantotarpeemme ja sijaintimme. Hyviksi todetut vesiviljelytekniikat ja itse suunnittelemamme rakennelmat asettavat mielestäni uuden standardin kestävälle lohentuotannolle, päättää Einarsson.

Teksti: Isabelle Kliger
Kuva: Linde