Miksi maalla sijaitseva kalankasvatus on kestävämpi vaihtoehto

Kalankasvatus on yksi maailman nopeimmin kasvavista elintarviketuotannon suuntauksista. Vuonna 2016 kala-, äyriäisruoka- ja vesiviljelyteknologia-aloilla toimivat startupit keräsivät 193 miljoonaa dollaria, mikä on 271 prosenttia enemmän kuin vuosina 2014 ja 2015 yhteensä(1). Vesiviljelyratkaisujen kysynnän odotetaan vain nousevan, koska muun kuin lihapohjaisen proteiinin tarve kasvaa edelleen.

Vielä muutama vuosi sitten avoimen veden kalankasvatusta pidettiin ainoana kannattavana menetelmänä kalojen kasvatukseen. Tuolloin maalla toimivan vesiviljelyn edellyttämät tekniikat eivät olleet riittävän kehittyneitä tai kohtuuhintaisia, jotta ne saisivat markkinat vakuuttuneiksi niiden pitkän aikavälin kannattavuudesta. Siirtyen nopeasti eteenpäin vuoteen 2019 tämä kaikki muuttuu, kun toimiala valmistautuu kohtaamaan useita uusia haasteita.

Tämän vuoden toukokuussa äkilliset leväkukinnot tappoivat yli viisi miljoonaa lohta norjalaisissa vesiviljelylaitoksissa vain yhden viikon aikana. Samaan aikaan maailmanlaajuisen Farm Animal Investment Risk and Returnin (Fairr) -sijoittajaverkoston äskettäinen raportti varoitti riskeistä, jotka liittyvät muun muassa maailmanlaajuiseen ilmaston lämpenemiseen, liialliseen antibioottien käyttöön ja biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen(2).

Avovesissä ja maalaitoksissa kasvatettujen kalojen tärkein ero on se, että viimeksi mainitut eivät vaadi antibiootteja, koska ne eivätkä niiden päästöt joudu kosketuksiin ympäröivän meriympäristön kanssa. Sama pätee jätevesiin, jotka voidaan puhdistaa, käyttää uudelleen ja hävittää kestävällä tavalla, edellyttäen, että käytetään erittäin tehokasta huipputekniikkaa vesiviljelyjärjestelmässä (RAS).

Vähäisten ympäristövaikutusten lisäksi maalla sijaitsevat kalankasvatuslaitokset voivat olla myös hiilidioksidinegatiivisia. Jatkossa on mahdollista kerätä kalankasvatuslaitoksista peräisin olevat jätetuotteet ja käyttää niitä biopolttoaineiden tuottamiseen. Pienillä investoinneilla olemassa oleviin kalankasvatuslaitoksiin voidaan tuottaa paikallista energiaa vähäisillä kustannuksilla, jolloin kalankasvattajat voivat saada lisää tuloja kalajäämistä tai -jätteestä valmistetusta biodieselistä.

Kalankasvatuksen edelläkävijät maailmaa ympäri maailmaa rakentavat suljetun piirin maalla sijaitsevia vesiviljelylaitoksia. Yksi tällainen esimerkki on suomalainen vesiviljelyalan edelläkävijä Fifax, joka on sitoutunut kasvattamaan premium-kirjolohia nykyaikaisella, innovatiivisella ja kestävällä tavalla.

Ahvenanmaalla vuonna 2012 perustettu Fifax alkoi rakentamaan maalla sijaitsevaa RAS-kalankasvatuslaitosta Storbyssä saaren länsiosassa vuonna 2014. Seuraavana vuonna kalat olivat säiliöissä ja toimitukset markkinoille alkoivat vuonna 2016.

”Uskomme, että maalla sijaitsevasta vesiviljelystä tulee lopulta ainoa kestävä tapa kasvattaa kalaa”,kertoo Fifaxin toimitusjohtaja Kimmo Jalo. ”Laitoksemme perustuu ns. ultra-RAS-järjestelmään, joka on erittäin tehokas vesiviljelyjärjestelmä, jonka avulla voimme puhdistaa ja käyttää uudelleen kaikkea vettä. Tämä minimoi käytön ja estää saastuneen veden tai jäteveden pääsyn takaisin mereen.”

”Muuta vaihtoehtoa ei ole,” jatkaa Fifaxin tekninen johtaja Tommy Andersson. ”Emme voi jatkaa merten saastuttamista, joten meidän on kasvatettava kaloja kestävällä tavalla maalla sijaitsevissa suljetuissa piireissä.”

Tietoja Fifaxista
Suomessa vuonna 2012 perustettu Fifax on sitoutunut kasvattamaan premium-kirjolohia nykyaikaisella, innovatiivisella ja kestävällä tavalla. Fifax aloitti maalla sijaitsevan RAS-kalanviljelylaitoksen rakentamisen Länsi-Ahvenanmaalla vuonna 2014, ja toimitukset markkinoille alkoivat vuonna 2016. Valmistuttuaan laitos työllistää 15–20 henkilöä, ja sen liikevaihto on 13–16 miljoonaa euroa ja tuotanto yli 3 000 tonnia kalaa vuodessa. AGA on toimittanut Fifaxille happisäiliöitä ja nestemäistä happea syksystä 2018 lähtien ja on asentamassa ensimmäisen SOLVOX OxyStream-hapetusjärjestelmän laitokseen vuonna 2019.

Teksti: Isabelle Kliger
Kuva: Shutterstock

(1) https://agfundernews.com/a-guide-to-seafood-aquaculture-technology-startups-raise-193m-in-2016-but-more-innovation-needed.html
(2) https://www.fairr.org/article/shallow-returns-esg-issues-in-aquaculture/