Futureliner – ainutlaatuinen amerikkalainen
Nicklas Jonssonin ruostekasa muuttui AGAn hitsauskaasuilla täysin kunnostetuksi aarteeksi. Kymmenvuotinen projekti vaati paljon sitkeyttä, omistautumista ja rakkautta.
Nicklas Jonsson oli 20-vuotias, kun hän rakastui ensi silmäyksellä. Se, että vanha rakkaus ei ruostu, ei päde tässä tapauksessa. Nicklas Jonssonin silmäterä on mitä suurimmassa määrin sekä vanha että ruosteinen.
- Isäni oli automekaanikko ja työskenteli mm. veteraaniautojen parissa, kertoo Nicklas. Olen saanut intohimon vanhoihin autoihin varmasti sitä kautta. Luulen, että se oli vanhan vihreän tila-auton entisöinti, jonka yhteydessä näin ensimmäisen kerran kuvan Futurlinerista.
Sen jälkeen Nicklas päätti nopeasti hankkia ainutlaatuisen ajoneuvon itselleen. Kahdeksan vuoden ajan hän seurasi markkinoita löytääkseen tilaisuuden Futurlinerin saamiseksi Ruotsiin. Vuonna 2008 hän tarttui tilaisuuteen ja nyt hänen ruosteinen, vanha bussinsa muotoutuu työpajalla Västerbottenissa kohti entistä loistoaan.
Vain 12 esimerkkiä
Nicklaksella on ainutlaatuinen bussi. GM tuotti Futurlinereitä vain 12 kappaletta ja käytti niitä näyttelyajoneuvoina esitellessään tulevaisuuden teknologiaa kiertävässä Parade of Progress -näyttelyssään. Sen loistopäivät olivat 1930-, 40- ja 50-luvuilla, kunnes show lopetettiin vuonna 1956.
Valmistetuista kappaleista vain numero 8 on päätynyt Yhdysvaltojen ulkopuolelle, kun Nicklas Jonsson osti sen Ruotsin Taalainmaalle. Projekti on herättänyt suurta kiinnostusta USA:ssa ja Nicklas toivoo kiinnostuksen heräävän koko Euroopassa, kun Furturliner on valmis.
Ei aio myydä
- Autoani tullaan vuokraamaan ja sitä voivat käyttää yritykset sekä Ruotsissa että muualla Euroopassa, sanoo Nicklas. Hänellä ei ole aikomusta myydä Futurlineriään, vaikka jopa 30 miljoonan kruunun suuruisia summia on luvattu valmiista ajoneuvosta.
Viime kesänä hän kävi kiertomatkalla 20 paikkakunnalla, mutta talven ajaksi ajoneuvo kuljetettiin Sikeålle Västerbottenin, jossa Emil Fahlgren johtaa työtä ajoneuvon palauttamiseksi entiseen loistoonsa.
Juuri nyt on kyse lähinnä rahan menosta, myöntää Nicklas. Alkuperäinen 4 miljoonan ruotsin kruunun budjetti ei todennäköisesti tule pitämään, vaikka hän on onnistunut hankkimaan nelisenkymmentä yhteistyökumppania mukaansa eri tasoilta. Mukana on myös AGA, joka auttaa hitsauskaasuissa.
Paljon hitsattavaa
- Käytämme 4-5 suurta 50 litran pulloa MAG-kaasua (MISON 18) vuodessa, kertoo Emil Fahlgren, ja noin 3-4 kappaletta TIG-kaasupulloja (MISON). Joskus hitsausta tulee paljon tehtäväksi, esimerkiksi koottaessa uusia runkopalkkeja, toisinaan taas tehdään enemmän pistehitsausta.
- Suurin osa meidän tarvitsee valmistaa alusta asti, jäljellä on oikeastaan vain kehyksiä, etu- ja taka-akselit, moottori, jäähdytin ja joitakin mittareita, jotka olemme onnistuneet säilyttämään.
Vanhan bussin luukut he ovat tehneet uusiksi ja hieman paksummasta materiaalista. Kattorakenne on uusi ja uusilla palkeilla, koska aikaisempi oli hieman liian heikko. Uuteen rakenteeseen on mennyt yhteensä 400-500 metriä palkkia. Uudet mittarit ja osat löytyvät vanhoista kuorma-autoista tai niitä haetaan e-baystä.
He ovat joutuneet valmistamaan myös uusia puristustyökaluja, koska mikään ei ole vakiomallista. Robertsforsin Jenningskolan-oppilaitoksen teollisuuslinjan opiskelijat avustavat jyrsintä- ja sorvaustöissä, kun taas kaikki hitsaustyö tapahtuu Emil Fahlgrenin pajalla Sikeåssa.
Työn Futurlinerin parissa arvioidaan kestävän yhteensä 10 vuotta. Vaikka se vie aikaa ja maksaa paljon, Nicklas kuitenkin rakastaa projektia. Totta kai tunnen paineita auton valmistumiseksi, mutta hänestä myös itse prosessi kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa on nautinnollinen
Teksti: Ina Zackari-Näär, Cecilia Rudengren
Kuvat: Nicklas Jonsson
