AGAn majakkajärjestelmän läpimurto

Asetyyliä oli käytetty majakkojen valaistukseen jo ennen AGAa. Tekniikkaa kuitenkin pidettiin aivan liian kalliina, koska se kulutti paljon kaasua.

Ruotsin luotsilaitoksen ylimajakkainsinööri John Höjer otti yhteyttä AGAan ja kysyi, voisiko Dalén kehittää tekniikan, joka ei kuluttaisi niin paljon kaasua ja antaisi majakoille niille tunnusomaisen loisteen. Dalén ryhtyi tuumasta toimeen. Hän teki useita keksintöjä (muutamia sokeuduttuaan vuonna 1912) ja loi pohjan AGAn majakkajärjestelmälle ja varsinaiselle läpimurrolle.

• Vilkkulaite (1905) sytyttää ja sammuttaa valon tasaisin välialoin, kun kaasukuplia päästetään syttyvään ikuisuuspolttimoon. Tämä pienensi kaasunkulutusta jopa 90 prosenttia, ja majakat saivat niille tunnusomaisen loisteen.
• AGA-täytemassa (1906) oli uudenlainen kaasusäiliöiden täytemassa, joka poisti aiemmin käyte191ttyyn täytteeseen liittyneen räjähdysvaaran.
• Aurinkoventtiili (1907) sammuttaa majakan valon automaattisesti päiväsaikaan. Se koostuu rinnakkaisista metallitangoista, joista yksi on musta ja kolme kiillotettuja. Musta tanko absorboi enemmän valoa ja lämpöä kuin kiillotetut, joten se laajenee enemmän päiväsaikaan. Tätä pientä eroa (0,0016 mm) käytetään kaasunsyötön sulkemiseen ja avaamiseen. Yhdessä vilkkulaitteen kanssa aurinkoventtiili vähentää kaasun kulutusta jopa 94 prosenttia.
• Dalén-sekoitin (1909) sekoittaa kaasua ja ilmaa tasaisessa suhteessa. Se oli tarpeen voimakasvaloisille merimajakoille, jotka saivat valon hehkuverkon (hehkusukan) kautta. Keksinnön ansiosta vuonna 1918 ratkaistiin myös toinen majakoihin liittyvä tekninen ongelma. Linssijärjestelmä saadaan pyörimään halutulla nopeudella hyödyntämällä energia, joka vapautuu, kun akkujen korkeampi paine pienennetään sekoittimen matalammaksi työskentelypaineeksi.
• Linssiheilurin (1915) ansiosta majakan valokeila on aina vaakatasossa, vaikka majakka olisi keinuvassa majakka-aluksessa.
• Hehkuverkon vaihtaja (1916) vaihtaa palaneen hehkuverkon automaattisesti noin viiden viikon välein. Keksinnön myötä AGA oli kehittänyt täysin automaattisen majakkajärjestelmän, jonka ansiosta majakka tarvitsi huoltaa vain kerran vuodessa.

Maailmanvalloitus
Pian AGA-majakoiden tilauksia alkoi tulvia kaikkialta maailmasta. Vuonna 1910 viennin osuus AGAn liikevaihdosta oli jo 80 prosenttia, ja toimintaa täytyi laajentaa ulkomaille. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä yhtiöllä oli toimipisteitä muun muassa Suomessa, Tanskassa, Italiassa, Jaavalla, Australiassa, Japanissa, Panamassa, Hongkongissa ja Kiinassa. Merkittävin tehtävä oli Panaman kanavan majakkavalaistuksen toteuttaminen. Sodan myötä asetyleenin käyttö lisääntyi paitsi valaistuksessa, myös hitsauksessa ja juottamisessa, joissa sitä käytettiin yhdessä happikaasun kanssa. AGA perustikin happikaasutehtaan Lidingöhön vuonna 1914.

Irti kaasusta
1900-luvun jälkipuoliskolla majakoita alettiin muuttaa sähkö- tai aurinkokennokäyttöisiksi. Vaikka valaistus vaihdettiin, useat majakat ovat säilyneet sisältä ennallaan. Blockhusuddeniin Tukholman sisääntuloväylälle pystytettiin AGA-majakka jo vuonna 1912. Se oli maailman ensimmäinen aurinkoventtiilillä varustettu majakka. Kun majakka sähköistettiin vuonna 1980, huomattiin, että venttiiliä ei ollut tarvinnut koskaan korjata. Muutamia asetyleenikäyttöisiä majakoita on edelleen toiminnassa. Harnäs Övre on Vänern-järven viimeinen kaasukäyttöinen majakka, mutta pian sekin uusitaan. Tukholman ulkopuolella Fjäderholmarna-saarilla on kulttuurihistorialliseksi muistomerkiksi nimetty Libertus-majakka, jossa on edelleen käytössä Gustaf Dalénin kehittämä vilkkuvalolaite.

Gustaf Dalén mullisti majakkatekniikan. Hänen keksintönsä ovat vuosien mittaan pelastaneet satojentuhansien merenkulkijoiden elämän. Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Dalén sai Nobel-palkinnon vallankumouksellisista teknisistä keksinnöistään.

Teksti: Ina Zackari-Näär
Kuva: AGA