Hitsausjunan esittelemää.

AGA – Ensimmäisenä Suomessa

Tunnet AGAn teollisuus- ja erikoiskaasuista, hitsauksesta ja kenties legendaarisista liesistä. Mutta tiesitkö meidän tuoneen satavuotisen historiamme aikana useita uraauurtavia innovaatioita Suomeen? Onko isoisäsi kenties käynyt Suomen ensimmäisen hitsauskurssin?

Seuraavassa muutama poiminta menneisyyden innovaatioistamme, jotka auttoivat rakentamaan Suomeen turvallista kaasualaa ja toivat värit telkkareihimme!

Suomen ensimmäinen väritelevisiolähetys
Suomen historian ensimmäinen julkinen televisiolähetys lähetettiin 24.5.1955 Albertinkatu 40-42:sta. Asialla oli Radioinsinööriseuran televisiokerho ja lähetys oli mustavalkoinen.

Suomen ensimmäinen väri-TV-lähetys järjestettiin AGAn laboratoriossa vuonna 1962 kuvassa näkyvillä laitteilla. Amerikkalaiseen NTSC-järjestelmään perustuvia AGA-värivisioita esiteltiin vuoden 1966 Suomalaisen Kauppakorkeakoulun radio-, TV- ja elektroniikkanäyttelyssä. AGAn väritelevisiojärjestelmä oli yksi näyttelyn kiinnostavimpia nähtävyyksiä ja se tarjosi näyttelykävijöille aivan uudenlaisia katseluelämyksiä. Suomen ensimmäinen ohjelmallinen väritelevision koelähetys, Urho Kekkosen uudenvuodenpuhe, lähetettiin 1. tammikuuta 1969.

AGA oli yksi Euroopan ensimmäisistä väritelevisioiden valmistajista. Yhtiön nimi kuitenkin katosi radioista ja televisioista 1970-luvun alkupuolella, kun toiminnot myytiin Ruotsin Philipsille.

Suomen ensimmäinen hitsauskurssi
AGA aloitti toimintansa Suomessa vuonna 1917. Koska hitsausta tehtiin tuohon aikaan vasta tunnetuksi Suomessa, hitsaajien kouluttaminen oli yksi yhtiön ensimmäisistä tehtävistä maassamme. AGA julkaisi tuohon aikaan myös hitsaukseen keskittynyttä lehteä, joka oli ensimmäinen hitsausalan julkaisu Pohjoismaissa.
Suomen ensimmäinen hitsauskurssi järjestettiin vuonna 1919. Vuoteen 1922 mennessä AGAn uuttokoulusta oli valmistunut noin 200 uuttajaa. Kurssimaksuja osallistujilta ei tuohon aikaan peritty, mutta kulutetut kaasut veloitettiin.

Ensimmäinen kuvanauhalle tuotettu hitsauskurssimateriaali
Jos luulit, että tiedon jakamisen aikakausi on käynnistynyt vasta internetin käytön yleistymisen myötä, tulet yllättymään! AGAlla se nimittäin alkoi jo yli 40 vuotta sitten. AGA-hitsausopistossa alettiin vuonna 1973 nauhoittaa hitsausopetuksen kurssimateriaaleja kuvanauhoitteelle. Hitsausopiston rehtori insinööri Stig Blom arveli tuolloin, ettei muualla maailmassa ollut käytössä vastaavanlaista kuvanauhoituslaitetekniikkaa opetuksessa. Opetusmateriaali oli siis uraauurtavaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa!

Tarkoituksena oli luoda opintomateriaaleista paketteja, joita voitaisiin käyttää myös hitsausopiston ulkopuolisiin opetuksiin. Materiaaleja haluttiin jakaa muun muassa Suomen ammattikouluille, kurssikeskuksille ja muille hitsauksen perusopetusta järjestäneille tahoille. Kuvatallenteista toivottiin myös apua opetusryhmien kokojen laajentamiseen ja opetustilanteissa tapahtuvien inhimillisten virheiden poistoon. Työnopetuksessa opettajat esittelivät oppilaille mallihitsauksen teon. Esitys ei aina sujunut teknisesti niin hyvin kuin opetuksen kannalta olisi tehokkainta. Hitsausta mahtui seuraamaan vain pieni ryhmä oppilaita, sillä esitystä tuli katsoa tummennetun lasin läpi.

Tallennetun materiaalin avulla esityksiä voitiin järjestää suuremmalle joukolle kerrallaan, ja kuvanauhalle pystyttiin tallentamaan virheetön mallihitsaus kaikkine vaiheineen.

Suomen ensimmäinen (ja ainoa!) hitsausjuna
AGAn tavoitteena on kautta historian ollut kehittää tuotteitaan tehokkaammiksi ja hitsausta tuottavammaksi. Kun tuoteuudistuksia on tehty, ne on haluttu mahdollisimman pian saattaa asiakkaiden tietoisuuteen. 1974 AGA järjestikin maanlaajuisen “railshown”, jossa tuoteuutuudet lastattiin junan kyytiin ja lähdettiin raiteilla kiertämään Suomen maata uutuuksia esitellen. Niin kutsuttu hitsausjunatempaus esitteli keskiraskaalle metalliteollisuudelle suunnattuja laitteistoja. Junan kyydissä oli myös asiantuntijoita opastamassa laitteiden käyttöä ja keskustelemassa hitsaukseen liittyvistä ongelmista.