Tanskan rautaiset naiset vievät sepäntyötä eteenpäin

Ympärillä jytisee ja metalli kirskuu. Ponihännät viuhtovat ilmassa. Naisseppien työpaja (Kvindesmedien) Christianiassa voi vaikuttaa ronskilta fantasialta, mutta pajalla, jossa naiset työskentelevät, ilmapiiri huokuu vahvaa kaupallista osaamista ja tilauslista on pitkä. Käydään tutustumassa Christianian naisseppiin.

Naisten pajan kolme perustajaa: Dorte Eilenberger, Charlotte Steen ja Gitte Christensen.

Uutta kaupunkia rakentamassa

Naisten paja sijaitsee Kööpenhaminassa Christianian vapaakaupungissa. Vapaamielisyydestä tunnetun kaupungin ovat rakentaneet asukkaat itse vallattuaan alueen vuonna 1971. Hiljaisena päivänä voi lintujen laulun keskellä kuulla vasaroinnin, rätinän ja syvän keskittyneisyyden. Naisseppien pajan perusti kolme naista: Charlotte Steen, Gitte Christensen ja Dorte Eilenberger. He ovat takoneet paljon rautaa päästäkseen siihen, missä he tänä päivänä ovat. Charlotte ja Gitte kertovat pajan tarinan.

Ruohosta mustaan rautaan

Charlotte Steen on kehittänyt naisten pajan liiketoimintamallin, joka keskittyy pääasiassa keittiöihin, kirkkotaiteeseen ja New York -seiniin, mutta pajalla tehdään myös monenlaisia erikoistöitä.

“Christiania syntyi, koska halusimme rakentaa kaupungin, ja kaupungissa tarvitaan monenlaista käsityötä. Niin naiset päätyivät luonnostaan käsityöalalle”, sanoo Charlotte, joka on asunut Christianiassa vuodesta 1986 itse rakennetussa talossa kahden lapsensa kanssa. Hän työskenteli monta vuotta puutarhurina, mutta tutustui sitten naisseppään ja kiinnostui teräksestä, muodoista ja muotoilusta. Charlotte toi Tanskan Bornholmin saarella oppimansa sepän tekniikat mukanaan kotiin. Nyt naisten paja valmistaa omia erikoistuotteitaan, kuten New York -seiniä, keittiöitä ja kirkkotaidetta tilaustyönä.

Dorte Eilenberger on yksi naisten pajan kolmesta perustajasta. Hän hoitaa tällä hetkellä pääasiassa kirjanpitoa.

Vaikeimpia ovat kulmat

Gitte Christensenistä tuli seppä sattumalta. “Minua pyydettiin ja ajattelin, että se kuulosti hauskalta.” Vilkaisu Charlotteen vie heidät takaisin vuoteen 1987, jolloin kaikki alkoi: “Ystäväni matkusti Intiaan ja tarvitsi jonkun tilalleen. Siinä oli kyse tekemällä oppimisesta”, hän sanoo. Gitte löysi kutsumuksensa, kun hän ensimmäisen kerran hitsasi. Hän selittää sen muistuttavan vähän ompelemista. “Sinussa on oltava samanlaista rauhallisuutta”, hän sanoo. Charlotte jatkaa: “Vaikeaa on itse käsityö. On paljon erilaisiin töihin erikoistuneita seppiä. Me olemme rautaseppiä ja erikoistuneet esteettisiin ratkaisuihin. Sitten tarvitaan vain toimeen ryhtymistä. Takomista. Kaiken hienous on yksityiskohdissa. Ne tekevät työstä mielenkiintoista”, hän sanoo. Gitte nyökkää hyväksyvästi. ”Hitsaaminen ei ole vaikeaa. Vaikeinta on saada kulmat oikein.”

Ensimmäinen hitsi pitää kaiken koossa

Gitte Christensenin mittatilaustyönä tehtyjä valopuita on jo yli 50 tanskalaisessa kirkossa.

On selvää, että pajan menestyksen takana on idealistinen, vahvatahtoinen ja hyvin öljytty moottori. Tyttö, jonka hiukset on värjätty latvoista violeteiksi, tulee ja näyttää teosta. Naiset nyökkäävät. Pajalla toimii tällä hetkellä 13 naista. Heidän joukossaan on useita työharjoittelijoita. ”Tämä on Tanskan ainoa paja, joka on erikoistunut tällaiseen työhön”, sanoo Charlotte.
Charlotte puhuu intohimosta kaiken takana: ”Puu ei sano minulle paljoa. Kun ensimmäisen kerran hitsasin, tunsin, että se sopii täydellisesti luonteelleni. Kaikki tapahtuu nopeasti. Kun laitat kaksi kappaletta yhteen, ne pysyvät yhdessä. Puun kanssa tarvitaan niin monia vaiheita ennen kuin pääsee lopputulokseen.”

Naiseus ei tee erityiseksi

Naisten paja jatkoi toimintaansa 1990-luvulla, kun moni muu joutui sulkemaan ovensa. Charlotte selittää: ”Se, että olemme kyläseppä ja tuotamme samalla omia mallejamme, tarkoittaa, että tuotteemme syntyvät hurjalla vauhdilla. Huomaamatta päädyimme keskelle yrittäjyysseikkailua, mitä emme olleet odottaneet. Teimme töitä 50–60 tuntia viikossa”, hän sanoo.
Ei ole jokapäiväistä löytää sepänpajaa, jossa työskentelee vain naisia, mutta naiset eivät itse pidä tätä mitenkään erityisenä. ”Emme pidä itseämme erityisinä vain, koska olemme naisia ja seppiä. Erityisyys on muiden ajattelua”, Charlotte toteaa.

Charlotte Steenin veistos pyöräilevästä Egon-hyttysestä sijaitsee Rudersdalissa. Charlotte haaveilee tekevänsä lisää koristeveistoksia esimerkiksi puistoihin.

Egon-veistos ja Zulu Awards -palkinnot

Charlotte rakastaa isoja projekteja ja on tehnyt muun muassa suuren veistoksen yhdessä tanskalaisen kuvittajakirjailija Flemming Quist Møllerin kanssa tämän pyöräilevästä Egon-hyttyshahmosta. ”Loin ystävän avustuksella 3D-mallin, jotta pystyin hitsaamaan teoksen metallilevyistä. Se oli todella mielenkiintoista.” Veistos seisoo leikkipuiston sisäänkäynnillä Trørødissa Pohjois-Kööpenhaminassa. Dorte hoitaa kirjanpidon ja tekee pienempiä veistoksia. Hänen työtään on muun muassa tanskalaisen Zulu Awards -palkintoseremonian pienoispatsas. Gitte on erikoistunut kirkkotaiteeseen. Ostajina on jo yli 50 tanskalaista kirkkoa, muun muassa Vapahtajan kirkko Kööpenhaminassa.

Tulevaisuuden suunnitelmat valmiina

Charlottella on selkeä näkemys tulevaisuudesta: ”Haluan kehittää asioita ja työstää keittiöitä ja New York -seiniä tavoitteellisemmin. Tarvitsemme vakinaisempia tuotteita, jotka on hinnoiteltu etukäteen. Konsepti siihen on nyt kutakuinkin valmis. Tuotteesta tulee todella hieno. Uskon myös, että löydämme uuden ja mielenkiintoisen yhteistyökumppanin.”
Naisten pajalta löytyy rautaisia naisia, jotka eivät pelkää melua, sotkua tai kovaa työtä. Seuraa heitä Instagramissa tai pyörähdä pajalla, kun käyt Christianiassa.

Yksilölliset keittiöt huokuvat estetiikkaa ja taitavaa käsityötä. Konseptia on kehitetty naisten pajalla useiden vuosien ajan.

Text: Isabelle Kliger
Photos: Kvindesmedien