Linden polttotekniikkakeskus edistää hiiletöntä polttamista
Ruotsin teräsvalmistajat löytävät uusia keinoja päästöjen vähentämiseen ympäristöystävällisillä polttoaineilla, joita testataan Linden huipputason polttolaboratoriossa Tukholman lähellä.
Hieman Tukholmasta etelään sijaitsee Älvsjön rönsyilevä teollisuuspuisto. Sen tavallisen näköisten rakennusten keskellä on suuri, varastolta näyttävä rakennelma, jolla on suuret vaikutukset päästöihin maailmanlaajuisesti.
Kyseinen rakennus on Linden polttotekniikkakeskus. Sen sisällä on erityinen polttouuni, jonka ansiosta Linden asiakkaat, pääasiassa Ruotsin terästeollisuuden asiakkaat, voivat nähdä, miten eri kuumennusprosessit vaikuttavat heidän materiaaleihinsa.
”Tämä on ainutlaatuinen tapa tehdä yhteistyötä ruotsalaisten teräsvalmistajien kanssa”, selittää David Muren, Linden metallien tuotekehityksestä ja poltosta vastaava päällikkö EMEA-alueella.
Kestävää kehitystä parantamassa
Yleisesti ”polttolabrana” tunnettu Linden huippulaitos perustaa toimintansa vuosikymmenien historialle ja kokemukselle, ja se on jo pitkään edistänyt kestävää kehitystä.
Laboratorio perustettiin 1980-luvulla Lindingön saarella, joka on Ruotsin pääkaupungin esikaupunkialuetta ja myös Linden vuonna 2000 ostaman AGA-yrityksen pitkäaikainen päätoimipaikka.
”Tuolloin olimme keskittyneet poltinten kehittämiseen”, selittää Muren, joka on työskennellyt AGAn ja sittemmin Linden palveluksessa melkein kolme vuosikymmentä.
Laboratorion ensitaipaleella Muren ja hänen työkumppaninsa tekivät lähinnä testejä, joilla pyrittiin kehittämään tehokkaampia, polttoainekulutusta ja päästöjä vähentäviä polttimia. Linden liekittömät REBOX-happipolttoainepolttimet on esimerkiksi testattu ja kehitetty polttolaboratoriossa. Puhdasta happea ilman sijaan polttava tekniikka vähentää hiilidioksidipäästöjä ja alentaa polttoaineen kulutusta 50 prosenttia.
Vuonna 2012 laboratorio muutti Lindingöstä Älvsjöhön, ja samalla se siirtyi polttimoiden kehitystyöstä polttotekniikoiden esittelyyn ruotsalaisen terästeollisuuden asiakkaille.
”Nyt laitoksessa esitellään asiakkaille, miten tekniikoidemme ja polttoaineidemme käyttö vaikuttaa asiakkaan kuumennusprosessiin”, Muren sanoo.
Keskipisteenä vety
Polttotekniikkakeskuksen keskipisteenä toimii suuri polttouuni, joka on suunnilleen yhden auton autotallin suuruinen. Sen sisällä on useita polttimia, jotka kuumentavat uunin jopa 1 400 °C:n lämpötilaan.
”Tästä tekee ainutlaatuista se, että kuumennamme uunissa asiakkaan teräsmateriaaleja ja heidän valitsemiaan eri teräslaatuja, ja vertaamme, miten prosessi sujuu tavallisella polttoaineella, kuten nestekaasulla, ja myös vedyllä”, hän selittää.
Ruotsalaiset teräsvalmistajat ovat nyt kiinnostuneempia vedystä, koska teollisuudessa halutaan nyt vähentää päästöjä ja tehdä tuotannosta enemmän kestävän kehityksen mukaista.
”Hiilidioksidin kaltaiset kasvihuonekaasut ovat nyt suuri huolenaihe” selittää Per Sellerholm, Linden Pohjois-Euroopan alueen metallurgiasovelluksista vastaava johtaja.
Hiili pois laskuista
Viimeisen vuosikymmenen aikana Ruotsin teräsvalmistajat ovat tuottaneet keskimäärin 5 900 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Se on noin kolmannes Ruotsin hiilidioksidipäästöistä maan ympäristösuojeluviraston tilastojen mukaan.
”Haluamme tehdä yhteistyötä asiakkaidemme kanssa ja auttaa heitä löytämään uusia sovelluksia, joilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää asiakaskohteissa”, hän lisää.
Älvsjössä testattava vetypolttoaine tuotetaan erottamalla vesi vedyksi ja hapeksi elektrolyysillä. Kun vetyä poltetaan, se reagoi ilman kanssa, jolloin höyry on ainoa sivutuote.
Ruotsissa suurin osa sähköstä on peräisin uusiutuvista energianlähteistä, esimerkiksi vesivoimasta, jolloin sähkö ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Näin ollen ympäristöystävälliseen vetyyn siirtyminen voi poistaa fossiiliset polttoaineet käytöstä, samoin kuin polttoprosessin aiheuttamat päästöt.
”Vetypolttoaine on hyväksi planeetallemme ja kestävälle kehitykselle, kun hiilidioksidi voidaan poistaa kokonaan laskuista”, Muren selittää.
”Koska sähkö on hiiletöntä, myös polttoaineemme on täysin hiiletöntä.”
Ei kuitenkaan ole helppoa tehdä kestävää kehitystä parantavia muutoksia terästehtaan monimutkaisiin prosesseihin. Vaikka uuden tekniikan kestävän kehityksen hyödyt olisivat huomattavia, teräsvalmistajien on oltava varmoja siitä, etteivät nämä hyödyt heikennä tuottavuutta tai tuotteen laatua.
”Merkittävä este, joka on ylitettävä”
Tämän takia laboratoriolla on suuri merkitys, jotta teräsvalmistajia saadaan ottamaan käyttöön kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.
”Tämä paikka on tärkeä siksi, että siellä voidaan testata niin asiakkaiden kuin meidän omia ideoita, ennen kuin ne otetaan käyttöön täysimittaisesti suurtuotannossa”, Sellerholm sanoo.
”Prosessia voidaan arvioida ja parantaa, kunnes se toimii ja voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen.”
Toistaiseksi Älvsjössä tehtyjen testien tulokset ovat olleet kannustavia.
”Tulokset ovat säilyneet suurimmaksi osaksi ennallaan, mitä olemme toivoneetkin”, Muren sanoo polttolaboratorion viimeisimmistä testeistä, joissa vetyä on verrattu perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin.
”Se on merkittävä este, joka on ylitettävä.”
Hiiletön polttaminen
Muren lisää nopeasti, että Linden asiakkaat Ruotsin tiiviistä terästeollisuudesta ansaitsevat paljon kiitosta siitä, että laboratorion toiminta on ollut menestyksekästä.
”Koska Ruotsin terästeollisuus on suhteellisen pieni, sen toimijat ovat perinteisesti toimineet tiiviissä yhteistyössä keskenään”, hän selittää.
”Toimijat ovat mielellään antaneet meille aikaansa ja palautetta tekniikastamme.”
Näyttää siltä, että polttamisen hiilettömyys ei olekaan enää niin kaukana kuin luultiin, sillä Murenin ennusteiden mukaan asennuksia aletaan tehdä asiakaskohteissa seuraavan vuoden aikana.
Terästeollisuus on jo pitkään taistellut päästöjen vähentämisessä. Niinpä melkein kolme vuosikymmentä alan kanssa yhteistyötä tehnyt Muren ymmärtää, mikä merkitys päästöjen pudottamisella nollaan on.
”On hienoa olla mukana tällä taipaleella”, hän toteaa.
”Puhutaan täysin hiilettömästä jaksosta. Se avaa uskomattomat mahdollisuudet vedyn tulevaisuudelle teollisuuden kuumennusprosesseissa ja muualla.”
Teksti: David Landes
