Kasvissyöjiä, vegaaneja ja fleksitarismia: uudet ruokatrendit edellyttävät innovatiivisia ratkaisuja

Kaasutieto, Ruoka ja juoma, Yleinen

Kun IKEA alkaa tarjota kasvisvaihtoehtoa ikonisille ruotsalaisille lihapullille, on selvää, että kasvisruokatrendistä on tulossa osa arkipäivää.

Lisäksi aina useammat ihmiset vähentävät lihankulutustaan ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien huolen takia. Tämän takia elintarviketeollisuudessa tarvitaan uusia innovaatioita. Lindellä on merkittävä rooli uusien ratkaisujen kehittämisessä tuotannossa, myyntiajan pidentämisessä ja elintarvikejätteen vähentämisessä.  

Parin viime vuoden aikana liha- ja maitoteollisuuden ympäristövaikutukseen on kiinnitetty enemmän huomiota. Maatalousala tuottaa maailmanlaajuisesti 14,5 % kaikista kasvihuonekaasuista, kuluttaa 70 % käytettävissä olevasta raitisvedestä ja käyttää lähes 40 % maapallon maapinta-alasta1.  Tämän lisäksi teollisen ruokakulttuurin myötä ylipainoisten määrä on kasvanut suuremmaksi kuin aliravittujen määrä maailmassa.

Tämän seurauksena ihmiset ovat siirtymässä terveellisempiin valintoihin. Yhä useammat kuluttajat etsivät kasvisvaihtoehtoja lihalle. Lisäksi monet ihmiset pitävät itseään sekasyöjinä, jotka edustavat niin kutsuttua ”fleksitarismia”.

Terveellisiä kasvisruokavaihtoehtoja

Allied Market Research toteutti vaihtoehtoisten proteiinien (muiden kuin kalan ja lihan) kulutuksesta tutkimuksen, jonka tulokset julkaistiin FoodNavigator-sivustolla. Tutkimuksen mukaan vaihtoehtoisten proteiinien kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 8,4 prosentilla vuodesta 2017 vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kasvisvaihtoehdon valitsemisesta on tullut normaalia, eikä sitä enää pidetä vain tiettyjen ihmisten ideologisena erityisruokavaliona. Kun markkinoille tuli Beyond Meatin– ja Impossible Burgerin kaltaisten elintarvikkeiden tuottajia, lihasta pitävät kuluttajat pääsivät myös kasvispohjaisten vaihtoehtojen makuun. Useat elintarvikevalmistajat tarkkailevat tiiviisti kehitystä ja kokeilevat uusia ratkaisuja.

Kaasut tärkeitä tuoreuden, pidemmän myyntiajan ja pienemmän ruokajätteen varmistamiseen

Kasvisruokatrendi asettaa elintarviketeollisuudelle uusia vaatimuksia. Kasvisperäisten ja vegaanisten elintarvikkeiden on säilytettävä tuoreutensa, makunsa ja koostumuksensa myös kuljetuksessa, jäähdytyksessä ja pakastuksessa.

”Elintarviketeollisuus käyttää paljon energiaa ja resursseja. Jotta ilmastojalanjälkemme olisi pienempi, ruokajätteen määrää on vähennettävä. Linden elintarvikekaasut pitävät elintarvikkeiden laadun erinomaisena ja pidentävät myyntiaikaa. Kaasuja käytetään jäähdytyksessä, pakastuksessa ja muunnellun ilmakehän pakkauksessa”, Linden elintarviketeollisuusjohtaja Frank Austad selittää.

Kaasuilla on tärkeä asema elintarviketuotannossa. Jotta vitamiinit, kestävyys, tuoreus ja ravinteet säilyisivät, tuotteet on jäädytettävä kryogeenisesti pakastimissa ja jääkaapeissa, jotka on varustettu lämpötilanhallintajärjestelmillä. Tämä koskee myös elintarvikkeita, joiden tuoreus, pidempi myyntiaika ja pienempi ruokajätemäärä on varmistettava pakkauksessa käytettävillä typen, hiilidioksidin ja hapen kaasuseoksilla.

”Monet ihmiset ovat huolissaan siitä, että tuoreiden ruokien vitamiinit ja ravinteet vähenevät. Tuoreiden kasvisten vitamiini- ja ravinnemäärät pienenevät säilytyksen aikana. Tutkimusten mukaan pakastetuissa tuotteissa ravinnekatoa ei kuitenkaan ilmene. Kunhan tuotteet pakastetaan vielä tuoreina optimaalisella pakastusratkaisulla, niiden laatu, pidempi myyntiaika ja ravinnepitoisuus voidaan varmistaa”, Austad toteaa.

Hinta ja kysyntä

Uusia ja mielenkiintoisia tuotteita tulee luultavasti runsaasti lisää tulevina vuosina. Joissakin maissa valikoiman niukkuus ja korkea hintataso tuottavat kuitenkin vielä vaikeuksia.

”Esimerkiksi Norjassa on tällä hetkellä vain muutama kasvisruokavalmistaja”, Austad sanoo. ”Asiakkaidemme mukaan he ovat saaneet hyvää palautetta omilta asiakkailtaan kasvisruokatuotteiden mausta ja laadusta, mutta hinta on vielä merkittävä haittatekijä. Ruuan on oltava edullista, eikä liian kallista. Usein jos kasvisruokatuote maksaa saman verran tai enemmän kuin lihavaihtoehto, lihavaihtoehto vie usein voiton”, hän uskoo.

 

Kasvissyöjien määrä maailmanlaajuisesti

8 prosenttia maailman väestöstä uskotaan olevan kasvissyöjiä. Lisäksi tämän markkinasegmentin tuotemäärä on kasvamassa:

  • Intiassa noin 38 % väestöstä on kasvissyöjiä – kasvissyönti on siellä luonnollinen osa ruokavaliota.
  • Italiassa noin 10 % väestöstä on kasvissyöjiä.
  • Israelissa 13 % väestöstä ja Taiwanissa 12 % pitää omaa ruokavaliotaan kasvisruokavaliona (2016).
  • Saksassa, Itävallassa ja Isossa-Britanniassa kasvissyöjien määrä on 9 %.
  • Australiassa 5 % ja Irlannissa 6 %.
  • Vain 1,6 % portugalilaisista pitää itseään kasvissyöjinä (2017).

    (Lähde: com).

Ovatko käsitteet sinulle tuttuja?

Vegaani
Vegaanit syövät vain kasvipohjaisia ruokia. Ruoan käsittelyssä tai valmistuksessa ei saa käyttää eläinperäisiä tuotteita. Vegaaniruokavalio on usein osa yhtenäistä elämäntapaa ja elämänkatsomusta. Tällöin ei voi käyttää eläinperäisiä tuotteita, kuten nahkaa, turkkia, villaa tai silkkiä. Alaryhmän muodostavat raakaa kasvisruokaa syövät vegaanit. Raakaruokaa ei lämmitetä yli 48-asteiseksi ravinnehäviön estämiseksi. Lisäksi ruoka pyritään syömään mahdollisimman luonnollisessa muodossa.

Kasvissyöjä/vegetaristi
Kasvissyöjät eivät syö lihaa, kalaa tai siipikarjaa. Kasvisruokavaliossa saatetaan käyttää munia ja/tai maitotuotteita sen mukaan, onko se laktovegetaristinen (maitotuotteet sallittu), ovovegetaristinen (munat sallittu) tai lakto-ovovegetaristinen (maito- ja munatuotteet sallittu).

Pescovegetaristi
Pescovegetaristit eivät syö lihaa mutta voivat syödä niin kalaa, munia ja maitotuotteita. Ruokavaliota kutsutaan pescovegetarismiksi ja sen käyttäjiä pescovegetaristeiksi.

Fleksitaristi
Joustavampi kasvissyönnin muoto. Esimerkiksi lihattoman maanantain (”meat-free Monday”) kaltaiset kampanjat ovat saaneet yhä useammat vähentämään lihan, kalan, maidon ja munien syöntiä satunnaisesti tai mahdollisimman usein. ”Fleksitarismi” valittiin myös yhdeksi vuoden 2016 uudissanoista.

 

Kaasut ovat olennaisia elintarvikkeiden laadun ja tuoreuden kannalta

  • Jos hiilidioksidi puuttuisi, oluessa, virvoitusjuomissa ja hiilihapotetussa vedessä ei olisi kuplia.
  • Typpeä ja hiilidioksidia hyödyntävä kryogeeninen pakastus varmistaa tuoreiden elintarvikkeiden nopean jäähdytyksen ja ravinteiden säilymisen.
  • Pakattu ruoka pysyy tuoreena typen, hiilidioksidin ja hapen kaasusekoituksissa, jotka muodostavat niin kutsutun muunnellun ilmakehän (modified atmosphere, MAP).
  • Kaasuja käytetään pakastinten ja jääkaappien lämpötilanhallinnassa.
  • Kasvihuoneiden hedelmät ja kasvikset saadaan kukoistamaan entistä paremmin hiilidioksidin avulla.
  • Nestemäinen typen ja nestemäisen hiilidioksidin kaltaiset kryogeeniset kaasut pitävät elintarvikkeet tuoreina kuljetuksen ajan.

Lähteet: 1 https://www.ey.com/en_bh/disruption/why-your-next-big-bet-should-be-in-food-innovation 2 Smakmagasinet, matprat.no, språkrådet, hepla.no, vegansamfunnet.no, veg-veg.no, Wikipedia, Healthline.com, Foodinsight.org

Teksti: Ingalill Sandal, Knut Narvestad, Unni Bekkevold

Kuva: Shutterstock