Kasvihuonevaikutusten tutkintaa Arktisilla alueilla

Lokakuun alussa ruotsalainen jäänmurtaja Oden saapui Tromssaan 90 päivän pituisen tutkimusmatkan jälkeen pohjoisella jäämerellä. Naparetkikunta Swerus-C3 on tutkinut Tukholman yliopiston tutkijoiden johdolla arktisen ilmaston ja ympäristön kehittymistä. Mukana matkalla oli AGAn kaasuja, joita käytettiin mittauksiin ja näytteenottoon.

Naparetkikunta SWERUS-C3 on kansainvälinen tutkimusyhteistyö, jossa Ruotsi, Venäjä ja Yhdysvallat muodostavat pääkansallisuudet sekä suurimman tutkijamäärän. Nimen kolme C:tä tarkoittavat climate, cryosphere, carbon – joka on englanninkielinen lyhenne retkikunnan pääalueista, ilmasto, kryosfääri ja hiili. Tutkimusretken aikana yli 80 tutkijaa on  tutkinut sulavaa ikiroutaa, kutistuvaa merijäätä ja metaanin esiintymistä pohjasedimentissä, ikiroudassa, vedessä, ilmassa ja hiilidioksidissa arktisilla alueilla. Retken aikana on pystytty keräämään suuria määriä tutkimustietoja AGAn kaasujen avulla.

Retkikunta kahdessa vaiheessa
Tutkimusretkikunta on suoritettu kahdessa vaiheessa kahden Tukholman yliopiston tutkijan johdolla. Ensimmäisen vaiheen, Tromssan ja Alaskan Barrown välillä oli tarkoitus tutkia ikiroutaan ja kaasuhydraatteihin sitoutuneen metaanin esiintymistä Itä-Siperian pohjamerissä. Retkikunnan toinen vaihe keskittyi arktisen merijään historian tutkimiseen ja Atlantin veden ja hiilen kulkemiseen meressä. Tutkijoiden päätarkoitus oli ymmärtää , kuinka ilmasto liittyy ikiroudan ja merijään leviämiseen, sekä miten pohjasedimenttiin ja ikiroutaan sitoutuneen hiilen vapautuminen kasvihuonekaasuina, kuten metaanina ja hiilidioksidina voi vaikuttaa ilmaston kehitykseen.

Kaasut tärkeä osa näytteenotossa ja analyyseissä
Mittausten ja näytteiden ottamiseen tutkijat ovat käyttäneet AGAn kaasua itse matkan aikana ja maissa, jossa tutkijat jatkoivat näytteiden ja mittausten analysoimista. AGA on toimittanut kaasumaisen ja nestemäisen kaasun retkikunnalle, etenkin heliumia, jota käytettiin analyysilaitteiden käyttöön. Muita käytettyjä kaasuja olivat vetykaasu ja hiilivety. AGA on myös toimittanut teknistä ilmaa tunnistimien käyttöön ja vetykaasun sytyttämiseen, sekä nestemäistä typpeä metaanin kryogeeniseen erottamiseen merivedestä. Korkealaatuinen haihtumaton typpi oli yksi pakollisista kaasuista pitkän retkikunnan aikana.

Kaasut valittiin suurella huolellisuudella, koska laadun ja tarpeen vaatimusten oli kohdattava tarkasti. Analyyseissä käytetyn heliumin laadun piti esimerkiksi olla korkeampi, kuin ilmanäytteisiin käytettyjen sääpallojen vaatima helium. Kuudes lokakuuta Oden ankkuroi uudelleen Tromssaan ja nyt on käynnissä retkellä kerättyjen näytteiden analysointi. Alustavat tulokset osoittavat, että arktisen alueen merenpohja on saavuttanut lämpötilan, joka voi käynnistää ikiroudan sulamisen. Toivomus on, että tutkimusretki voisi antaa kokonaiskuvan metaanipitoisuuksista ja jakautumisesta sedimentissä ja ilmakehässä.

Teksti: Veronica Haglund
Kuva:Cecilia Rudengren