Varaudumme vaaratilanteisiin
Kaasuja käsiteltäessä vaaratilanneharjoitukset ovat tärkeitä, jotta niiden kanssa työskentelevien henkilöiden ja muiden turvallisuus voidaan taata. Kyse on onnettomuuksien ehkäisystä ja haittojen vähentämisestä.
Käsiteltäessä kaasuja, jotka voivat olla vaarallisia, on hyvä tietää miten toimia onnettomuustilanteessa. ”Valmistamme ja jakelemme erilaisia kaasuja, ja on ehdottoman tärkeää varautua vaaratilanteisiin, kun käsittelemme kaasua päivittäin,” kertoo AGAn Tjeldbergoddenin tehtaan päällikkö Jan Einar Gjerde. Tehtaalta lähtee nesteytetyn kaasun säiliökuljetus päivittäin vuoden jokaisena päivänä.
Onnettomuuden simulointi säiliöautolla
AGAn järjestämä suuronnettomuustilanneharjoitus sai paljon huomiota, kun ”pahin tapaus” -skenaariossa simuloitiin säiliöauton ja henkilöauton välinen onnettomuus. Seurauksena oli lapsien evakuoiminen koulusta ja päiväkodista sekä muiden loukkaantuneiden henkilöiden hoitaminen. ”Pelastuslaitokselle annettiin hyvin realistinen skenaario”, toteaa hankkeen vetäjä Gjerde ja jatkaa: ”Palokunta, ambulanssihenkilöstö ja poliisi olivat paikan päällä, eikä kukaan tiennyt, millaista kaasua säiliöautossa oli. ottaa yhteyttä kaasuntoimittajaan niin, että tilanne voidaan hoitaa asianmukaisesti.”
On tärkeää valmistautua odottamattomaan
Onnettomuuden sattuessa ei riitä, että suunnitelmat ja prosessit ovat kirjattuna jossain. Kriisitilanteissa täytyy usein improvisoida ja tehdä oikeita päätöksiä nopeasti, joten on tärkeää järjestää käytännönläheisiä ja todentuntuisia harjoituksia joissa harjoitella tapoja toimia. Jos oikeanlainen reagointi ei ole avuntarjoajille luontaista, siitä voi aiheutua tarpeetonta hengenvaaraa. ”Harjoittelemme kaikkea, mitä ei pitäisi tapahtua,” kertoo AGAn turvallisuusneuvonantaja Kai Arne Trollerud. ”Onnettomuuden sattuessa on tärkeää, että onnettomuuspaikalla pelastuslaitos tietää tarkasti, miten toimia. Aikaa voi olla muutamia minuutteja – ehkä vain sekunteja”, sanoo Trollerud.
Trollerud on entinen palomies ja korostaa tällaisten harjoitusten tärkeyttä:
”Valmiit suunnitelmat ovat niin vahvoja kuin niiden heikoin kohta. Pelastuslaitos osaa käsitellä useimpia ”normaaleja” onnettomuuksia. Kaasuonnettomuus on aivan erilainen kuin tavanomainen liikenneonnettomuus, ja sitä voi harjoitella harvoin tai ei koskaan. Joten on erittäin hyödyllistä osallistua tällaiseen harjoitukseen,” hän sanoo.
Palavien kaasujen sammutusharjoitus
”Esimerkiksi monet ihmiset ajattelevat, että happi on täysin vaaratonta, mutta tiivistetyssä muodossa puhdas happi on yksi herkimmin syttyvistä aineista. Siksi on tärkeää, että pelastuslaitoksen annetaan harjoitella erilaisten kaasupalojen sammuttamista. Sillä tavalla he näkevät, kuinka sammuttaminen vedellä, hiilidioksidilla ja jauheella tapahtuu. Käytännössä on tiedettävä, miten se toimii,” Trollerud päättelee.
Mikä on hätätilannevalmius?
Suuronnettomuusharjoitus on pelastuslaitoksen järjestämä harjoitus, missä yhdessä toiminnanharjoittajan ja muiden viranomaisten kanssa testataan sisäisten ja ulkoisten pelastussuunnitelmien toimivuutta. Toiminnanharjoittajien tulee laatia sisäinen pelastussuunnitelma, jossa toimenpiteet, vastuut ja raportointivelvoitteet on määritelty selkeästi onnettomuustilanteen varalta. Harjoituksen tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstö, joka voi olla osallisena todellisessa hätätilanteessa, tietää mitä on tehtävä, kenelle on ilmoitettava, tuntee rutiinit ja pystyy siten käsittelemään tilanteen parhaalla mahdollisella tavalla.
Teksti: Ingalill Sandal, Unni Bekkevold
Kuva: HD Studio AS
