Uusien polttomenetelmien kehittäminen

Uusien menetelmien kehittäminen polttotekniikan alalla tulee yhä tärkeämmäksi, kun tavoitteena on vähentää terästeollisuuden energiankulutusta ja aikakustannuksia. AGA tekee jatkuvasti yhteistyötä asiakkaiden kanssa löytääkseen uusia tekniikoita sekä lopputuotteiden laadun parantamiseksi että tehostaakseen itse prosesseja. AGAn oman Älvsjössä sijaitsevan uunilaboratorion ja Linden maailmanlaajuisen verkoston avulla kehitetään ratkaisuja, joilla pohjoismainen terästeollisuus pyritään pitämään kehityksen kärjessä myös tulevaisuudessa.

Joka vuosi AGAn uunilaboratorioon Älvsjöhön saapuu asiakkaita kaikkialta maailmasta, kun yritys esittelee viimeisimmät edistysaskeleet polttotekniikan alalla. Suuri osa kehitystyöstä tapahtuu myös AGAn asiakkaiden omissa uuneissa, ja tiiviillä yhteistyöllä niissä räätälöidään asiakaskohtaisia ratkaisuja. ”Suomalaiset ja ruotsalaiset sovellusinsinöörimme toteuttavat jatkuvasti projekteja läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa uudistaakseen prosessiketjuja tai ratkaistakseen erityisiä ongelmia”, sanoo Linden polttotekniikka-asiantuntija Tomas Ekman.

Ruotsi johtaa prosessikehitystä
Ruotsin terästeollisuudelle asettamat korkeat laatu- ja energiatehokkuustavoitteet pakottavat ruotsalaiset jatkuvasti pysymään kärjessä. Kun AGAsta tuli osa Linde-konsernia, oli luonnollista säilyttää konsernin kehitysosasto Älvsjössä.

”Ruotsi on ehdottomasti kärkimaa terästeollisuuden innovaatioissa ja prosessikehityksessä. Useissa tapauksissa uuden ratkaisun ensimmäinen asiakas on ruotsalainen. Siksi on niin tärkeää, että teemme läheistä yhteistyötä ja keskustelemme avoimesti uusista ideoista,” sanoo Linden metallurgian ja lasin sovellustekniikkapäällikkö Michael Seys.

Asiakas on mukana koko prosessin ajan
AGAn paikallinen asiantuntemus mahdollistaa myös työskentelemisen suoraan asiakkaiden omilla uuneilla polttoprosessien parantamiseksi. Näin säästetään aikaa ja varmistetaan, että lopputulos on mahdollisimman hyvä. Tämä voi pitää sisällään uuniin sovitettavan happea polttokaasuna käyttävän oxyfuel-polttimen tai happea uuniin korkealla nopeudella syöttävän happilanssausjärjestelmän (High Level Lancing) käyttöönoton.

Asiakkaan luona tehtävää työtä voidaan täydentää testeillä Älvsjössä, jossa AGAlla on kolme uunia ja teollisuustuotantoa vastaavien kokeiden tekemiseen vaadittava varustus. ”Meillä on ollut tapauksia, joissa asiakkaat ovat lähettäneet meille useampia tonneja materiaalia testejä varten, kun olemme esitelleet heidän tuotteilleen sopivia kuumennusprosesseja. Sen jälkeen he voivat viedä materiaalinsa takaisin pintatutkimuksia ja laadunvarmistusta varten. Asiakas on mukana koko kehitysprosessissa, mikä on tärkeää, sillä prosessimuutoksiin voidaan joskus suhtautua hyvin epäilevästi. Siksi on hyvä, että voimme toteuttaa todellista tuotantoa vastaavia kokeita”, sanoo Tomas Ekman.

Tehostamista digitalisoinnin avulla
Uusilla menetelmillä voidaan saavuttaa muutakin kuin pelkkiä energiasäästöjä. Digitalisoinnilla on suuri vaikutus myös terästeollisuudessa, ja se avaa tietä uusille prosesseille, joissa hyödynnetään yhä enemmän verkkoon liitettyjä järjestelmiä. Myös tässä suhteessa pohjoismaiset toimijat ovat maailman kärkeä.

”Tämän päivän trendi on tehostaa digitalisoimalla ja vähentämällä päästöjä. Tässä suhteessa on vielä varaa tehostaa prosesseja muutamalla prosentilla. Pohjoismaiset yritykset ovat johtavassa asemassa digitalisoinnissa ja teollisuus 4.0:ssa, mutta tämän aseman säilyttäminen vaatii jatkuvaa panostamista innovaatioihin. Digitalisoinnilla yksistään ei saavuteta mitään, jos sitä ei kyetä hyödyntämään prosesseissa”, sanoo Michael Seys. Seys tarkoittaa, että pohjoismainen asiantuntemus merkitsee paljon myös Linden maailmanlaajuisille asiakkaille paitsi metalli- ja lasiteollisuudessa, myös muilla aloilla.

”Kehitysorganisaatiomme Ruotsissa on meille uskomattoman tärkeä. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Nyt meillä on suunnitelmia jopa muihin teollisuudenaloihin yhdistettyjen polttoprojektien toteuttamisesta Älvsjössä, sillä siellä meillä on asiantuntemusta”, hän sanoo.

Teksti: Mattias Karén
Valokuvat: Lennart Rangmark