Auringonpaiste ja kesähelteet eivät haittaa lumisia tapahtumia

Sijainti tai sää ei enää haittaa lumisten talviurheilutapahtumien järjestämistä. Norjan X Games on hyvä todiste tästä. Sen big air -kilpailut järjestetään tiivisti asutetuilla alueilla ja sellaiseen vuodenaikaan, kun ihmiset kulkevat lähinnä shortseissa ja kesämekoissa.

Pisteitä odotetaan. Ruotsin Sven Thorgren miesten lumilautailun karsinnassa.

Nykyään monet big air -hyppyrit järjestetään suurilla, tätä tarkoitusta varten rakennetuilla rampeilla. Ne ovat korkeita teräsrakenteita, jotka koostuvat sadoista tuhansista osista, aivan kuin suuri rakennussarja. Rakennetta peittää kauttaaltaan tekolumi. Miten sitten saadaan rakennetuksi hyppyri, jolla ammattiurheilijat voivat tehdä vaativia temppuja, kuten triple cork 1620- ja jopa quad cork -tempun? Miten on mahdollista tuottaa lunta kuumana, aurinkoisena päivänä?

Useimmat big air -hyppyrit ovat väliaikaisia ja tapahtumaa varten suunniteltuja. Niinpä kukin rakennelma on hieman erilainen siltä vaadittujen edellytysten mukaisesti. Big air -kilpailut järjestetään entistä useammin kaupunkiympäristöissä, esimerkiksi pysäköintialueilla, jalkapallokentillä tai vanhalla lentokentällä, kuten Norjan Fornebussa tehtiin. Tällaisissa tapahtumissa tilaa on rajatusti, minkä takia hyppyrit on muokattava juuri sopiviksi. Pienempi tila vaatii myös enemmän urheilijoilta. Jyrkempi ja kapeampi ”ränni” (in-run) jättää kilpailijalle vähemmän aikaa ja tilaa temppuun valmistautumiseen.

Taidokas hyppy. Temppujen mestari Henrik Harlaut kirkkaan sinistä taivasta vasten.

 
Vaikka hyppyrien korkeus voi vaihdella, ne rakennetaan saman perusrakenteen ja periaatteiden mukaisesti. Tärkeintä on pitää kiinni mittasuhteista ja asteista. Ränni on pitkä pudotus, jossa kilpailijat kiihdyttävät vauhtiaan, ja sen kulma on yleensä 38 astetta. Hyppykohdassa urheilijat nousevat ilmaan, ja sen mittojen on oltava oikeanlaiset, jotta kilpailijat pystyvät hyödyntämään korkeuden ja pituuden vaativissa tempuissaan ja samalla laskeutua alas oikein. Laskeutumisalueen kulma on melkein sama kuin rännillä. Laskeutumisalueen keskikohta sijaitsee yleensä 70 metrin päässä hyppykohdan korkeimmasta kohdasta, jolloin kilpailijoilla on tilaa laskeutua, jos hyppy menee pitkäksi tai lyhyeksi.

Aina tyylikäs. Yksi Harlautin erikoistempuista on nosebutter trippelcork 1620. Hän aloittaa pyörimisen jo ennen varsinaista hyppyä ja pyörähtää 4,5 kertaa samalla, kun hän tekee triplavolttipyörähdyksen.

Kun X Games -tapahtumaa valmisteltiin Fornebussa, hyppyrin rakentajilla oli vain 10 päivää aikaa koota 60 metrin korkuinen big air -hyppyri ja peittää kaikki lumella. Tähän tarvittiin hyvin järjestetty ryhmä insinöörejä, rakentajia, puuseppiä, nosturin käyttäjiä, sähköasentajia, kilpailijoita, tekolumen toimittajia ja niin kutsuttuja ”muokkaajia”. ”36 ihmistä kokoavat lähes 130 000 osaa. 37 perävaunun on tultava paikalle oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan. Tämä vaatii perusteellista suunnittelua, eikä mikään saa mennä pieleen. On kuitenkin yksi riskitekijä, johon ei voi vaikuttaa, ja se on sää. Sade voi viivästyttää koko rakennustyötä, ja liika tuulisuus estäisi nosturien käytön suunnitelmien mukaisesti”, Norjan Big Air X Gamesin aluepäällikkö Martin Mathisen toteaa. Aurinko on kuitenkin paistanut kirkkaan siniseltä taivaalta, ja kaikki on mennyt suunnitellusti.

Tekolunta tarpeiden mukaisesti

Miten voidaan sitten tuottaa lunta kuumana kesäpäivänä esimerkiksi Fornebun X Games -tapahtumaan? Polar Europen Sijtze Binksma selittää: ”Valmistamme lumen teltoissa. Näin voimme hallita lumen laatua, emmekä ole riippuvaisia ulkolämpötilasta. Valmistamme lunta moniin tapahtumiin, joissa lämpötila on plussan puolella, ja siksi tarvitsemme suljetun ympäristön. Telttojen avulla voimme tuottaa lunta, olipa ulkolämpötila –15, +5 tai +30 astetta. Lumi valmistetaan ruiskuttamalla ilman, veden ja nestemäisen typen sekoitusta telttaan. Typen lämpötila on -196 astetta. Lunta syntyy, kun sekoitus on kosketuksissa teltassa kiertävän ilman kanssa.

Lumen laatu määräytyy sekoitukseen lisätyn nestemäisen typen määrän ja teltan sisälämpötilan perusteella. ”-10 asteen lämpötilassa saadaan laadukasta tekolunta. Jos halutaan tuottaa hienompaa puuterilunta, ympäristön lämpötilan on oltava -40…-50 astetta. Kun lämpötila on korkeampi, typpeä tarvitaan enemmän, jotta saadaan haluttu lumen laatu”, Binksma sanoo.

Ränniin ja laskeutumisalueelle tuotettava lumi on -12-asteista. Aurinko sulattaa lumea, joten lunta on jäähdytettävä kuivajäällä.

Big air -hyppyreissä käytetään yleensä kahden eri laatutyypin lunta. Lumen tyyppi ja sen kerroksen paksuus määräytyvät sen mukaan, mikä hyppyrin kohta on kyseessä ja mikä sen kulma on. Joissakin paikoissa, kuten hyppyalueella, lumen on oltava märempää ja tiivistä. ”Saamme lumesta tiiviimpää lisäämällä sekoitukseen hieman vettä. Tällöin teltan sisälämpötila on -6…-8 astetta. Hienompi ja irtonaisempi lumi tuotetaan -12 asteessa”, Binksma selittää.

Hyppytesti. Japanin Kokomo Murase on naisten lumilautailun 13-vuotias kultamitalisti big air -kilpailussa.

Teltat ovat hyvin käteviä, koska ne voi sijoittaa suoraan lumen käyttöpaikkaan, eikä lunta tarvitse siirtää. Kun lumi on valmista, niin kutsutut ”muokkaajat” sijoittavat sen paikalleen ja varmistavat, että lumen syvyys ja laatu ovat oikeat eri alueilla. Useimmissa paikoissa syvyys on 40 cm mutta joissain paikoissa taas 50–60 cm. Jotta lumi pysyisi mahdollisimman kylmänä, se peitetään suojapeitteillä silloin, kun hyppyri ei ole urheilijoiden käytössä. Lisäksi lunta jäähdytetään tarvittaessa kuivajäällä. Jotta lumi ei sulaisi sellaisessa helteessä, joka vallitsi Fornebussa toukokuussa, hyppyriä täytetään uudella lumella päivittäin kilpailuun asti.

Tyytyväiset kilpailijat ovat onnistumisen merkki

Loppujen lopuksi urheilijat päättävät, vastaako big air -hyppyri ja lumi vaatimuksia. Yksi X Gamesin kilpailijoista Fornebussa oli Tiril Sjåstad Christiansen, joka odotti kilpailua innostuneena sitä edeltävässä lehdistötilaisuudessa, sillä hän oli joutunut pitämään taukoa loukkaantumisten takia. ”On mielenkiintoista nähdä, miten lumi säilyy”, hän totesi. Kahden harjoittelupäivän jälkeen hän oli hyvin tyytyväinen. Kun häneltä kysyttiin, millainen hyppyri oli, vastaus oli ”erinomainen”. Hän sai Ski Big Air -kilpailussa hopeamitalin.

Japanin Takeru Otsuka on miesten lumilautailun onnellinen voittaja big air -kisoissa. X Gamesin isäntä Jack Mitrani haastattelee häntä.

Kuusi kertaa kultamitalin X Gamesissa voittanut ruotsalainen Henrik Harlaut oli toinen kilpailija, joka piti olosuhteita täydellisinä testattuaan hyppyriä päivää ennen kilpailua. ”Lumi on melko märkää ja tiivistä täällä, mutta pidän siitä niin”, hän sanoi. Henrik voitti hopeamitalin miesten Ski Big Air -kilpailussa.

Miesten Ski Big Airin kärkikolmikko: Birk Ruud, Norja, kultaa. Henrik Harlaut, Ruotsi, hopeaa. Oystein Braaten, Norja, pronssia.

Teksti: Cecilia Rudengren & Unni Bekkevold
Kuva: Cecilia Rudengren